Niklas Herlin

Piritorin putsaus

Siis siinä ei oo mitään falskii, vaikka muutaki räpätään. Se oli mun skidi Jesse, ku putsas Piritorin sillon pääsiäisenä. Tai siis oliks mun vai sen bärtsiläisen Jumpun skidi, mä en tiedä saletissa, mut se meni näin.

Jesse siis synty tallissa, ei siinä mitään, mä olin mestoilla. Jos joku ei tsennaa, niin skrivasin siitä jotain joskus. Se stoori on tuolla:

http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127989-jutta-kaski-kyrsalaa....

Ja sitte oli se skeida viikko Stadissa, ku Jesse oli sekaisin ja jengit vielä enemmän, ja se kolattiin sitte lopuks. Mä läppäsin siitäki jotain kerran. Tuolla:

http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137177-jesse-katos-tappa-ju....

Mut ennen ku Jesse kolattiin, se pyöri Bärtsissä ja tykkäs hengaa Piritorilla. Sillä oli se oma jengi, Apostolit MC meedissä, yli kymmenen partasuuta liivit niskassa. Täppä-Jude, Pete, nuori kundi Johis, Tommo, Make, joka oli ollu tullissa duunissa, ja tää yks Luke (mä luulen et se oli Raumalta, ku sen jutut oli sellasii, ettei kukaan bonjannu. Tää Lukehan myöhemmin sönkötti kai lehdissäki et ties kaiken Jessestä).

Jesse kuitenki tykkäs pyörii Piritorilla, vaikka se oli Faris MC:n hoodi. Ja Faris MC:n pressa, tää kundi jota sanottiin Kaiffariks, ei oikeen tykanny siitä.

Mä en tiedä, pyöriks kukaan teistä Piritorilla sillon, mut oli se ihan oma stoori. Faris MC:n kundit vaan katto että diilit pyöri. Ja Kaiffari tietty. Eikä tartte kysyy mitä siellä meni kaupaks, et kysykää vaan, mitä ei menny. Siel liikku nappii, piikkii, dulla, safkaa ja fyrkaaki vielä, ku jotku jätkät heitti täppää narkeille, jos narkit roudas nille jotain nyysittyä kamaa. Mut se oli Faristen kulmia, ei siellä muut paljo sössiny.

No Jesse tuli Piritorille, se oli kai torstai sillä vikalla viikolla, ja rupes mesoon. Et näillä kulmilla ei enää diilaa muut ku Jumppu, siis tää bärtsiläinen, jota Jesse väitti faijakseen ja jota kukaan ei ollut hitannu. Ja länkätti et se on Jumpun skidi. Eli tori tyhjäks ja aika nopeesti.

Se oli ihan okei, Faristen pressa Kaiffari on nähnyt päänrepijöitä enneki. Mutta Jesse pulttas tosissaan. Se pani nää hilloo heittäneet heti ulos, Jessellä oli vyönpätkä, jossa oli vähän punttii päällä ja lätki ihan surutta. Sit se veteli niitäki päihin, jotka stikkas brenkkuu ja pilvee ja piikkiroinaa! Ja Jesse vielä tsekkas bilikoista takapaksit ja kaikki muutki Piritorin jemmat ja pani kaiken kaman sileeks. Kaiffari, joka sai kuitenki hilloo kaikilta heittäjiltä ja narkeilta oli tosi kuumana sitte.

Jesse kuitenki sano vaan kaikille, että täällä ei heitä kukaan muu ku Jumpun jengi tän jälkeen. Ja sellasta kamaa, joka on Jumpun puolesta OK.  Et Apostolit MC kattoo aina mitä Piritorilla duunataan, ettei Faris MC:n kundien kandee siellä hengailla.

No joo, Kaiffari ja Stadin kyttien pomo Ponttu sitte kolas Jessen. Se on toi mun vanha stoori siitä, miten Täppä-Jude stridi Jessee öögaan. Ja siitä, kuka diilaa Piritorilla ei kai oo sovittu vieläkään.

Mut musta tuntuu, että Jesse kuitenki meinas, että skeidat siitä, mitä sä oot diilannu tai vetäny, sä saat armoo, jos lähdet Jumpun ja Apostolien kelkkaan. Sen takii ne sai uusia klubeja värvättyy.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Pääsiäisen tarinasta on ennenkin taiteltu peistä, joten oli itsekin pakko jatkaa.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
Sirkku Pitkänen

...hämäläisessä maalaiskylässä varttuneena kasvoin siihen uskoon että Voi Jeesus ajoi traktoria (setä), ja opetuslapset istuivat ehtoollissahtipönttönsä kanssa peräkärryssä. Herra isä (vaari nykyään) soitti haitaria ja onneksi piti sen verran jöötä että pääsiäisenä ei ketään kolkattu. Lapset eivät seuranneet samoja perinteitä,mutta koko kylä yhä muistelee lehmänkelloilla ja pirunviululla soitettuja pääsiäishymnejä.
... meno on säilynyt pakanallisena, mutta huomattavasti värittömämpänä. Joskus kuulee enää mainittavan jotain herran pieksuista.

Mutta nykyajan pikkutrullit ovat minusta hauskempia ja tervetulleempia, vaikka ovatkin noituuksien jäljillä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Räppiä, runoa, viel paremmin veistää, ois runosankar meil ajattomin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Jessen isää ei varmaan kannata ärsyttää?
Kuka sekin luulee olevansa?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Jos Jessen faija on tää Jumppu, niin tosi kornii onki: karju, jota kukaan ei oo nähny.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Aldous Huxleyn määritelmä oli sille olennolle gaseous vertebrate, kaasumainen selkärankainen.

Seppo Ilmari Manninen

Kiitos ja onneksolkoon . Harva on kavereistani elossa , joka piritorilla silloin vieraili . Vaikka ei kunniaa sinua tunteakkaan , iloa koen asemastasi . Hyvä et on tullut tsiikattuu juttuja monelta kantilta ja edelleen poltsi kondiksessa. Paitsi toi feissi on kyllä spiidannu turhan usein. Hyviä päätöksiä ja pääsiäistä teille sinne pöpilään , toivotamme täältä Kärkölän kk.stä

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Emmä spiidaa, mut noi jutut joskus risoo.

Reino Jalas

Passionin sanoitus, tekstipuoli etenee sujuvasti. Myös pohjoinen lokalisointi on kohdallaan. Ainoa toive koskee musiikkilajia.

Menee varmaan vuosikymmeniä ennenkuin räppi alkaa täällä päässä upota. Jos sittenkään...
Olisikohan samaa pääsiäiskappaletta saatavana kantriversiona tai vaikka teknona?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vanhana Rööperin kundina tollanen on freesii luettavaa tän kaiken skeidapuheen keskellä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Rööperi oli aina 80-luvun alkuun asti erikoinen saareke kantakaupungin parhaiden alueiden kupeessa duunarileimaisena mestana divareineen, pornokauppoineen, lestinheittäjineen. Nykyään siitä on vain muisto jäljellä. Eira, Töölö ja keskusta ovat sen nielaisseet. Sörkkä on osittain vielä entisellään.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ja Kontula tulee muotiin, kun Kallio on kallis... Taidan hankkia asuntoja Jakomäestä, kun se on muotia, niin rahamiehet tienaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Voi mennä sukupolvi, puoli, parikin ennenku Jakomäki rulaa. Ei se edes oo paha mesta, mutta media vaan on muokannu siitä outoa idistä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Merimiehenkatu 27. Albertin kulma. Vuodet jotakin -67-71.
Maalaispoika asui kaupugissa, aivan oikeassa.
Maolaisten päämaja, Mösjöö Mosse, ja niitä divareita.
Kävelymatka Oopperaan. Ei koskaan ongelmia kadulla.

Mutta asiaan. Tykkään tästä Niklaksen evankeliumin kolmannesta luvusta, alkukielisenä.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Hauska tarina. En osaa murteita, mutta "olen kuullut" että Jessen kamut saivat aikaan mm. Vihreä keidas -kahvilan, joka palvelee Jumpun asialla vaikkapa tuon piritorin väkeä. Kävelymatkaa sinne on tuolta vain 400m.

http://www.vihreakeidas.fi/

http://tinyurl.com/piritoriltakeitaalle

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Mukava lukea ja muistella. Meikäläiselle landepaukulle oli kyllä siinä 70-luvun alussa "ihmettelemistä" kun lähes puolet opsikelukavereista puhuivat murretta. Mutta kyllä se siitä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Olisit skotannut Stadin friidun ja oppinut slangin luonnonmetelmällä:)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Niin minä teinkin, mutta hän oppi nopeammin kuin minä ja alkoi puhumaan sujuvaa pohjoiskarjalaista viänttöö.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #20

Tuo onkin jo harvinaisempaa :).

Perinteiseen stadin slangiin sanat tulivat siis noin 75–80 %:sti ruotsinkielestä, noin viidesosa suomen- ja loput venäjänkielestä.

Vaikka stadin slangia ei varsinaisesti pidettäne murteena, sille on määritteeksi tarjottu pääkaupunkimme kaupunginosien puhekielen aluemurteen roolia. Slangia sanotaan myös sosiaaliseksi murteeksi. Sen tarkoitus on siis ollut paitsi lähentää yhteisön jäseniä toisiinsa, niin myös ulkoistaa ulkopuolelle siihen kuulumattomiksi katsottuja. Tämähän näkyy siinä, että vaikka Helsinkiin muutettiin ympäri Suomen, vieraat murteet eivät hevin päässeet vaikuttamaan pääkaupunkiseudun slangiin.

Itämurteita hyljeksittiin, kun länsi- ja erityisesti hämäläismurteita hieman suosittiin (Paunonen H. 2006: Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi). Mutta eihän Savossakaan juuri edes viljellä lyhyitä sanoja. Otetaanpa nyt esimerkiksi niinkin selkeät ja lyhyet sanat kuin kyllä ja ei. Nekin mutustellaan kierrellen ja kaarrellen mutkien kautta, jolloin itse lause voi olla ymmärrettävissä joko myönteiseksi tai kielteiseksi – kuulijasta riippuen. Sen sijaan stadin slangi on lyhykäisyydessään terävää eikä siihen kuulu ylimääräiset krumeluurit. Tälläkin lienee osasyynsä siihen, miksi savolaismurteiden vaikutteet slangiin ovat jääneet niin olemattomiksi..

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #21

Sen verran taustaa, että tytön mummo oli savosta mutta ukki suomenruotsalainen stadin kundi. Joten minun murteeni omaksuminen kun vielä olen suuresta suvusta - oli hänelle helpompaa.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Aamun aloittanut murrekylpy on nyt kylvetty. Kiitokset siitä. Onneksi Suomi on murrealueiltaan rikas maa.

Stadin slangi on ollut katoavaa kansanperinnettä, joten sitä onkin syytä vaalia. Yhdistihän se aikanaan ennen muuta Helsingin suomen- ja ruotsinkielisiä. Helsingin itäosissa slangi on jo nykyisellään saanut vaikutteita maahanmuuttajien kuten somalinkielestäkin.

Savolaismurteet edustavat laajinta murrealuettamme, koska raja-linja kulkee jossain Kesälahti-Puumala-Mäntyharju-Kuhmoinen-Keuruu-Evijärvi-Vaala-Pudasjärvi-Ranuan eteläosat-Posio-Kuusamon Oulangan selkoset. Mutta lieneekö slangi saanut mitään vaikutteita savolaismurteista, jotka ovat kovasti levittäytyneet pitkin Suomen nientä sinne Hesankin seuduille. Ei tule ainakaan äkkisistään mieleen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Savon murteessa sanotaan sateenvarjoa kyllä "sontikaksi" ja stadin slangissa se on "sontsa". Tiedä sitten onko vaikutus tullut savosta vai suoraan venäjästä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%97%D0%BE%D0%BD%D...

"Зонт (от нидерл. zonnedek — буквально «навес от солнца») — устройство, предназначенное для защиты человека от дождя или от солнечных лучей. Первые зонты предназначались именно как защита от солнца, а не от дождя[1]. В русском языке слово «зонтик» было позаимствовано из нидерл. zondec — «навес от солнца на корабле»[2], уже от него произошло слово «зонт»."

Venäjälle sana "sontikka" on lainattu alkujaan Alankomaista ja varjon tarkoitus on ollut suojata auringonpaahteelta (zonnedek)...

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #24

Näinpä. Tässä uudemmassa nykyslangissa venäjävaikutteet ovat olleet vähenemään päin. Tietenkin englannin ja saksan osuudet ovat vastaavasti lisääntyneet jo vuosikymmeniä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Mietin mitkä slangisanat ovat suoraan otettu venäjästä ja mieleeni tuli ainakin tuon "sontsan" lisäksi:

Bonjata, snaijata, mesta, safka, lafka, sapuska, voda, narikka, palttoo, vossikka (merkityksessä "taksi").

Vanhassa slangissa käytettiin myös sanaa "kaveerata" merkityksessä "puhua", mikä on suoraan venäjästä. Tuota sanaa ei kuitenkaan nykyslangissa enää kuule, vaan tilalla on "pamlata", "jutskata" t.m.s.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset