*

Niklas Herlin

Esikoiskirjailijat: Väinö Linna, Kirsi Kunnas ja Lauri Viita

Tänään (24.8. 2016) Kirsi Kunnas suunnitteli hyvää kirjallisuustapahtumaa ensi kevääksi. Nimittäin, keväällä 2017 tulee kuluneeksi 70 vuotta Yleisradion haastattelutuokiosta, jossa ääneen pääsi kolme tamperelaista esikoiskirjailijaa.

Lauri Viita oli saanut valmiiksi ja julkaistavaksi ”Betonimyllärin”, Väinö Linna ”Päämäärän” ja Kirsi Kunnas ”Villiomenapuun.”.

Tamperelaiset kirjailijat julkaisivat vuonna 1947 materiaalia, joka antoi oikeuden ja kunnian julkaista lisää. Onneksi jatkoivat alalla. Teille, jotka ette ole Linnan, Viidan ja/tai Kunnaksen valaisemia kerrottakoon: olette suomalainen vähemmistö.

Tampereella on uusi tai vanha kirjakauppa, jonka nimi on Teos & Tulenkantajat. Koska olen kaupan uusimuotoisen omistajan Kustannusyhtiö Teoksen suurin omistaja, toivon, että samaan kirjakauppaan saapuu uusia ja vanhoja asiakkaita. Ja enemmän kuin kapitalistina toivon, että ihmiset käyvät jatkossakin kirjakaupoissa.

Uusvanhan kirjakaupan avajaisissa Kirsi Kunnas luki runoja lastenkirjastaan ”Tiitiäisen satupuu”. Rehentelin Kunnakselle, että osaan niitä runoja ulkoa paremmin kuin Kunnas itse, koska olen saanut kaksoisrokotuksen: äitini luki niitä minulle 1960-luvulla, ja samoja runoja luin lapsilleni 1990-luvulla.

Lasteni äiti luki lapsillemme Kunnaksen kirjaa ”Puupuu ja käpypoika”, koska se oli hänen lapsuutensa mielikirja. Siitäkin on tuore painos, oli muuten loppu vuosikaudet.

Vanha Tulenkantajat-kirjakauppa Tampereen Hämeenpuistossa on uudistettu. Ostinkin sieltä kirjan. Vanhana punkkarina hankin Eppu Normaali –yhtyeen tarinan, Santtu Luodon kirjan ”Eppu Normaalin tarina”. Eppu Normaalin Martti Syrjän ja hänen veljensä Mikon, heidän serkkunsa Akun ja kavereittensa laulut kasvattivat minua jonkinlaiseen aikuisuuden tapaiseen. Martti ja Mikko Syrjä ovat Kirsi Kunnaksen poikia.

Kiitos suvulle, kiitos kirjoista, kiitos tarinoista, kiitos musiikista, kiitos Tampereen kaupungille, josta kasvoi suuria kirjailijoita. Kiitos kaikkien kirjojen kaikille lukijoille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ja jos tämä 70-vuotisjuhla saadaan aikaan, niin sanomattakin lienee selvää, että se pidetään Kirsi Kunnaksen suosimassa kirjakaupassa, jossa muutenkin pidetään hyviä kirjallisuustapahtumia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tänään on juuri oikea aika muurahaisen lentää kuuhun.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Siellä voi tavata vaikka onnellisen siilin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lauri Viita on paljasjalkainen pispalalainen, Väinö Linna muutti työn ja Kirsi Kunnas rakkauden perässä - olikohan juuri 1947.

Täytyypi käydä siellä uudistetussa kirjakaupassa.

https://tulenkantajat.wordpress.com/kalenteri/

Edit: Tamperelaisella on tietysti Viidan Moreeni ja kootut runot. Pätkä runosta Alfhild, alun ja lopun voi lukea linkistä.

Siellä he kulkevat tähtien rivissä
kirkasta vanaa,
isä ja äiti, peräkanaa.
Sieltä he katsovat kotoista mäkeä,
kissoja, koiria, tuttua väkeä,
viittoen, luikaten parhaansa mukaan,
ettemme loukkaisi Pispalan kivissä
jalkaamme kukaan.

http://www.sdpnaantali.net/userfiles/file/Lauri%20...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mainitsemiesi Eppujen biisien sanoituksista huokuu selvästi Kirsi Kunnaksen riimittelytapa. Riimitykset on tehty täsmällisesti kohdalleen loksahtaviksi kuin Junnu Wainio konsanaan, mutta niillä leikitellään usein edes takaisin aivan Kirsi Kunnaksen lastenrunojen tapaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Missä täällä on tuollainen kirjakauppa? En ole koskaan kuullutkaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hämeenpuistossa, Hämeenkadulta käännyttäessä vähän ennen Puutarhakatua.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kiitos. Luulin, että tunnen kaikki Tampereen kirjakaupat, mutta en näemmä tunnekaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Eihän niitä enää paljon olekaan, jos ei laske Suomalaisen kirjakaupan myymälöitä. Tampereen kirjakauppaakaan, jossa sai pienenä valita satukirjoja. Akateeminen kai sitten korvasi sen.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin Vastaus kommenttiin #9

Tämä uusi on tietysti erinomainen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

:) Kuka mistäkin tykkää, mutta eiköhän mene listallenikin niistä liikkeistä, joissa teen jouluostoksia.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Vuosi 1947 on siitä kummallinen, että satuin syntymään Pariisin rauhan vuoden lähes viimeisen vuoden päivänä 29.12., joka on myös isäni ensimmäisen puolison nimipäivä.

Lapsi joutuu kantamaan nimeänsä, kuten minä, loppuuni saakka. Huolimatta siitä, että äitini suhtautui minuun hämmentyneenä.

Niinkuin kohtalot useimmiten, minut vietiin Ranskaan. Ensimmäisen puolisoni synnyinmaahan.

Iloitsen ranskankielestäni ja kosmopoliittisuudestani.

- - -

Lähtevät kurjet
kuin lentävät laulut

siipeinsä hehkussa
sadut ja taulut

ajasta aikaan
lapsuutta liian on
vähän

kunnes sen huomasin
loppuneen jo tähän

-----

Runoni jatkuu, mutta täällä ei enempää.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On todella kiinnostavaa kuulla tuosta Teos & Tulenkantajat -kirjakaupasta. Tampereen keskusta ei ole minulle kovin tuttu miljöö. Aikoinani kävin Yle-asioissa Tohlopissa. Viime aikoina olen viettänyt kesäpäiviä vaimon suvun kesäpaikassa Teiskolan kartanon liepeillä.

Seuraavalla kerralla Mansessa etsin tuon Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan. Nuo kirjailijat Linna, Viita ja Kirsi Kunnas ovat minunkin suosikkejani. Linnan luona kävin kerran erään saksalaisen toimittajan tulkkina ja oppaana kirjailijan kesäpaikassa Teiskossa. Viidan "Moreenista" taisin pitää esitelmän Ressussa aikoinaan. Ja Kirsi Kunnaksen riimit soivat minunkin päässäni.

Tampere on muutenkin omaa luokkaansa Suomen kaupunkien joukossa. Kerran siellä yritettiin järjestää suomalainen pönöttävä itsenäisyyspäivän juhla. Mutta siitä seurasikin monenmoisten protestien vyöry kaupungilla.

Kirjahyllyssä minulla on jykevä teos, Heikki Ylikankaan vuodesta 1918 kertova "Tie Tampereelle". Sitä lukemalla ymmärtää jotain manselaisten mielenmaisemasta.

Erikoista on edelleen se, että verrattaessa Suomen kaupunkeja elämisen ja asumisen kannalta Tampere on saanut ykkössijan.

Seppo Hildén

Okei, tamperelaiset, Teillä voi olla tulenkantajat-niminen kirjakauppa, mutta meillä Heinolassapa on Lyseonmäen koulun edustalla Suomen suurin naisen tekemä patsas, Tulenkantajat-nimeltään, koska kaksi tulenkantajaa, Uuno Kailas ja Arvo Kivimaa, opiskelivat koulussa 1910 ja 1920-luvuilla.

Itse opiskelin koulussa 1970-luvulla ja katson ainakin moraaliselta kannalta kuuluvani jollakin tapaa Tulenkantajiin, sillä poltin lapsena kotitorppamme.

Ei lasketa, vai?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset